Talviselviytymispakkaus sinulle, joka valmistaudut asioita varten.
Nyt ollaan kaulaa myöten keltaisessa lumessa! Hetken aikaa ravistelet itseäsi, kunnes tajuat katsastamattoman etuveto-Mazdasi tössähtäneen ojaan Peräkylän metsäisellä sivutiellä. Turvatyynyt lasehtivat. Peruutuspeilissä roikkuva vaniljantuoksuinen ihmepuu keinuu yhä. Huomaat, että auto on pohjasta kiinni lumipenkassa. Moottori sammuu, eikä virta tule enää päälle. On tietysti pimeää, keskiyö, eikä ketään missään. Mutta ei hätää, sillä sinä olet valmistautunut! Repäiset rynnäkköreppusi auki, ja otat BCB:n talviselviytymispakkauksen esiin partnerisi haukkoessa henkeään – sekä törmäyksessä saamiensa vammojen että sinun valmistautuneisuutesi vuoksi.
Alkaa tulla kylmä. Pyörittelet partnerisi kivaksi paketiksi pelkääjän paikalle selviytymispakkauksen avaruuslakanaan. Itsesi ylle puet lämpöäeristävän folioponchon, joka jättää kädet vapaaksi selvitymistoimenpiteitä varten. Pyyhit kätesi puhdistusliinoilla – hygienia ennen kaikkea – ja sitten lataat partnerillesi valmiiksi tablettikeittimen ja pienen metallisen keittoastian täyteen lunta. Loukkaantuneen on hyvä saada nesteytystä ja lämmikettä. Veden keittely kohottaa myös mielialaa, joka on tärkeä juttu selviytymishommissa.
Tällä kertaa pelastusviranomaisten kutsuminen paikalle ei ole vaihtoehto – mutta apua on kuitenkin saatava. Yhtäkkiä mieleesi muistuu maatila tästä pohjoiseen, jonka ohititte jokunen kilometri aiemmin. Nerokasta!
Lyöt tulitikut partnerisi kouraan, ja lähdet pikkuvalaisin ja minikompassi tietäsi johdattaen kohti pohjoista. Vyöllesi kiinnität karbiinihaalla selvitymispakkauksen vesiputelin, sillä sen saat määränpäässäsi varmasti täytettyä.
Tuntikausien hangessa tarpomisen jälkeen maatalon ikkunat alkavat kajastaa tiheän risukon läpi. Tulet risukon reunaan. Huomaat, että sinut ja talon erottaa korkea piikkilanka-aita, jonka takana käyskentelee kaksi isoa dobermannia. Perhana! Miten herättää maatalon sisällä olevien henkilöiden huomio? Kaivat rynnäkkörepussasi olevan selviytymispakkauksen jälleen esiin. Olet juuri puhaltamassa pakkauksesta ottamaasi hätäpilliin, kun huomaat maatalon pihalla pysäköitynä poliisin ja vankeinhoitolaitoksen ajoneuvot. Päätät palata Mazdalle ottamaan hörpyn lämmintä vettä ja laatimaan uuden suunnitelman.
Paluumatka sujuu jouhevammin valmiita jälkiä seuraillen. Tulet autolle. Autossa ei kuitenkaan näy liikettä. Kutsut varovasti partneriasi, mutta kukaan ei vastaa. Lähestyt auton ikkunaa ja kohtaat kamalan näyn. Sinä olet nyt yksin. Polttoainetablettien tuottamat palokaasut ovat täyttäneet auton ja sammuttaneet partnerisi jo heikentyneen elämänkipinän. Minkälainen paukapää käyttää tablettikeitintä ahtaissa auton sisätiloissa? Perhana!
Itsesyytösten kourissa painat partnerisi silmäluomet kiinni, ja sytytät viimeisellä tulitikulla selviytymispakkauksen tuikkukynttilän hänen muistolleen. Jossakin lähellä huhuaa pöllö. Kuunvaloa alkaa siivilöityä metsään repeilevän pilvipeitteen läpi. Kuulet kuinka Mazdasi takaluukusta kuuluu tömähdys. Toinen. Kolmas. Harot sormillasi selviytymispakkauksen pohjaa. Sormiisi osuu jotakin. Otat teroitetun lyijykynän käteesi. Nouset autosta ja kierrät sen taakse.
Tähän ollaan tultu, ajattelet, ja onpa tilanne miten synkkä tahansa, sinut valtaa kuitenkin lämmin ja ylpeä tunne – koska sinä olit valmistautunut! Yhtäkkiä kuitenkin tajuat, mikä on jo hetken kalvanut mieltäsi: selviytymispakkauksen bioetanoli palaa puhtaasti eikä olisi voinut tuottaa tarvittavaa määrää kaasuja partnerisi tukehduttamiseen. Samalla kuulet risahduksen takanasi ja näet kuinka edessäsi kuun heittämä varjo nousee oman siluettisi ylle…