Nyt löytyi legendaarisen Veshmeshokin voittaja. Katottiin, että saksalaisilla oli myynnissä "venäläisiä" reppuja, jotka todellisuudessa ovatkin puolalaisia. Aikamme tälle naureskeltuamme päätimme tilata näitä läjän ihan huumorimielessä. No, hauskojahan nämä olivatkin!
Noniin. Heti kun puolalaiset lopettavat saksalaisilta varastamisen, on tuloksena jotain aivan uskomatonta lierua. Tämä reppu on huonompi kuin Veshmeshok. Tämä järkyttävä kapistus kohotti aikanaan puolalaisten varusmiesten moraalia, ja vähän niinkuin perintönä on siirtynyt siviilimarkkinoille - nyt sinullakin on mahdollisuus nauttia tästä uskomattomasta esineestä.
Reppu on muodoltaan tyypillisen itäblokin tyyliin säkkimäinen, uskomattoman löysä kangaspallo. Edistyksellisesti olkahihnat ovat jotain nailonintapaista, ja ne kiinnitetään kurjan oloisilla jousihakasilla metallirinkuloihin. Puolalaiset ovat periaatteessa olleet aika nokkelia: repun ylemmän osan pystyy "poistamaan käytöstä", ja läpän kiinnittämään alempiin solkiin, jolloin säkki pysyy särmempänä pienemmänkin lastin kanssa. Ei tämä silti tätä kauheutta pelasta - kurjuus on koettava itse. On tämä silti vissiin vähän parempi kuin Suomen armeijan uudet reput!
Materiaali on puuvillaa tai jotain sekoitetavaraa, semmoista ohuehkoa, jota vaatteissa yleensä käytetään, harvemmin kantolaitteissa (syystäkin). Pohja on kumia, ja pitää ehkä vettä, toisin kuin loput repusta.
"Leopardikuvio" ei tarkoita sitä, että reppu näyttäisi Tarzanin kalsareilta, vaan tämä on ihan vihertävissä maastoväreissä.
Reput ovat käytettyjä, mutta ehjiä ja käyttökelpoisessa kunnossa. Niin käyttökelpoisessa, kun tämmöinen voi vain olla. Jos haluat tehdä kaverillesi ilkeän tempun, tai ottaa avioeron puolisostasi, osta hänelle tämmöinen.
Niin juu, meinasikin unohtua: nämä pimeästä keskiajasta muistuttavat perunasäkit ovat Puolan armeijan moderneja, 90-luvun varusteita. Hyvää työtä Team Poland!
Täs yhtenä päivänä olin taas unohtanut repun kotiin, vaikka piti käydä kaupassa. Koska olen allerginen kaupan muovikasseille, koitin etsiä varastosta jotain mitä lainata yön yli. Osuin puolalaisten reppujen kohdalle, ja kelasin, että näitä nyt ei ainakaan myydä loppuun ennenkuin kehtaan palauttaa. Ihmetellessäni tyhjää reppua, kelasin, että hei, ei tää nyt ihan niin huonolta vaikuta.
Kuin väärässä ihminen voikaan olla.
Reppu on aika iso, mutta kuitenkin muodoltaan kangaspallo. Tästä syystä sitä on mahdotonta pakata mukavasti, koska tavara kuitenkin mahtuu heilumaan pois paikoiltaan. Jokin siis pisti kokoajan selkään. Olkaimet on suunniteltu mahdollisimman teräväreunaisiksi ja niiden kiinnityskoukut tunkeutuvat kylkien lihaan, mikä on oikeasti tosi tuskallista. Toinen olkain pyrki myös ihan kokoajan lipsahtamaan pois paikoiltaan. Mikään pyöräreissu ei ole ollut niin tuskallinen kuin se seitsemän kilometria kotiin tän repun kanssa. Ei edes se täs yks päivä, kun kesäreissun neljäntenä päivänä peräpukamat olivat pahimmillaan ja matkana oli vielä Haapajärveltä Ouluun vastatuulessa.
Valtteri L.
eetu s.
Samu P.
Sami