Ensiapuvälineiden sijoittelu taisteluvarustuksessa

Ilman ensiaputarvikkeita tulee kuolo, joten niitä on syytä kantaa taisteluvarusteissa - sotakentillä kun on aika monenlaista vaaratekijää. Mutta mitä ottaa mukaan, ja mihin ne kannattaa sijoittaa? Let’s find out!

IFAK (Individual First Aid Kit) eli taistelijan ensiapupakkaus on käytännössä pakollinen kaikille reserviläisille ja ammunnan harrastajille. Sisällön voi säätää lompakon ja EA-osaamisensa mukaisesti, kunhan pitää huolen tietyistä perusperiaatteista. Puolustusvoimat jakaa nykyään jokaiselle taistelijalle vastaavan erillisessä taskussa. Tasku on identtinen lipastaskun kanssa, joten sekaannusten välttämiseksi vetimeen kannattaa laittaa esim. punaista teippiä EA-taskun merkiksi. Artikkelin toinen kirjoittajista, Mika Mäenpää on vaihtanut oman taskunsa vetimen punaiseen paracordiin. IFAK:n ensisijainen tarkoitus ei ole toisen hoitaminen omilla vehkeillä, vaan haavoittunut/loukkaantunut taistelija hoidetaan lähtökohtaisesti hänen omilla ensiapuvälineillään. Siksi yhtenäinen varustus ja merkinnät ovat tärkeitä.

Ensiapupakkauksen sisältö

IFAK tulisi löytyä jokaiselta taistelijalta siihen suunnitellusta taskusta. Se on useimmiten repäisytasku tai insertti yleis-/lipastaskussa, jonka voi heittää taistelijaparille tarvittaessa. Pakkauksen tulee sisältää vehkeet verenvuodon tyrehdyttämiseen, hengityksen turvaamiseen, lämpötalouden hoitamiseen sekä paineilmarinnan purkamiseen. Tätä varten mukana on yleensä paineside, hemostaattinen side tai jauhe, nenänieluputki, neula jänniteilmarinnan poistoon, rintakehän läpäisyvammojen venttiiliside (ns. chest seal), avaruushuopa sekä KRIHA-operaatioissa tai liikekannallepanossa kipulääkkeet kuten morfiini autoinjektorissa. Monella on IFAK:ssa myös kumihanskat ja palovammaside sekä toinen kiristysside. Ns. Iipposide on markkinajohtaja painesiteissä, ja näitä PV:tkin nykyään käyttää.

Hemostaattiset siteet, kuten Combat Gauze, ovat tänä päivänä yhä enenevässä määrin syrjäyttäneet hemostaattiset jauheet. Siteiden kiistaton etu on, etteivät ne leviä ei-toivottuihin paikkoihin tai karkaa tuulen mukana huit hemmettiin, kuten jauhe helposti tekee.

Älä ole urpo, vaan kanna aina mukana venttiilillä varustettua chest sealia. Oikeasti toimivan venttiilisidoksen improvisoiminen nimittäin vaatii aikamoista taikuria: tee asiat helpoksi sille kaverille, joka tulee sinua hoitamaan. Hätäratkaisun voi toki kyhätä pikku rullalla jesaria ja kalvolla, mutta siinä aiheuttaa helposti potilaalle jänniteilmarinnan. Teippiviritelmässä ei ole venttiiliä, eli syntyvä paine ei pääse poistumaan tiiviin sidoksen vuoksi.

Kannattaa muistaa, että traumaiselle potilaalle terveen ihmisen lievä alilämpö on jo vakava hypoterminen tila. Tästä syystä Suomessa hypotermia on riski myös kesällä, mutta erityisesti kylmempinä vuodenaikoina. Sen vuoksi potilas on aina pyrittävä suojamaan kylmettymiseltä, ja Suomessa taistelijan ensiapupakkaukseen kuuluu aina avaruuspeite. Puolustusvoimat jakaa nykyään kokonaan hopeanhohtoisen peitteen sijaan toiselta puolelta vihreäksi pinnoitettua, joka on tietysti taktisempi valinta. Autoinjektoreista ei sen enempää. Niiden käyttö kyllä opetetaan, jos ne jaetaan.

Mukana kannattaa myös pitää saksia tai muuta turvallista leikkuuvälinettä, koska reikien löytäminen tyypistä voi vaatia aika tarkkaa tutkimista. Turvavyöleikkuri on hyvä vaihtoehto saksille, ja sillä on taisteluvarustuksessa monesti muutakin käyttöä. Hätätapauksessa puukkokin käy, mutta sillä saa helposti hätätilanteessa aikaan vahinkoa.

Pakkaa omaan EA-pakettiisi kaikki suositellut välineet, vaikka et jokaisen käyttöä hallitsisi: muista, että sinun pakettisi sisältö on sitä koulutetumpaa hoitajaa varten, joka tulee hoitamaan sinun vammojasi.

Ensiapuvälineiden sijoittelu

Perusperiaatteet varusteiden sijoittelusta kerrotaan varusteiden kehäajattelua käsittelevässä artikkelissa. IFAK:n paikka on yleensä B-kehällä eli kiinni taisteluliivissä tai suojaliivissä. Tämä siis siinä perustilanteessa, että käytössä on sekä liivi että taisteluvyö. On myös tilanteita, joissa liiviä ei ole vaan mennään pelkällä vyöllä. Silloin IFAK kannattaa olla suoraan vyöllä/taskussa. Ja sitten on vielä vaihtoehto A, eli on kaikki tuplana, vyöllä ja liivissä.

Jos IFAK on liivissä, vyöllä on myös hyvä olla vähintään ns. bleeder pouch. Se on erillinen, kevyempi vain verenvuodon pysäyttämiseen tarkoitettu pakkaus, jossa on yleensä kiristysside, paineside ja hemostaattisen side/jauhe. USA:ssa tavataan sanoa, että aina kun sinulla on kannossa väline, jolla tehdä reikiä ihmisiin, tulee mukana olla myös jotain reiän paikkaamiseen. USA:ssa moni, joka kantaa siviilivaatteissa pistoolia, kantaa myös reisitaskussa bleeder poucheja. Bleeder pouchin kanssa kannetaan aina kiristyssidettä joko itse pouchissa tai erikseen.

Pienempiin haavereihin tarkoitetut laastarit ja Buranat eivät kuulu henkeä pelastavien ensiapuvälineiden joukkoon IFAK:ssa tai Bleeder pouchissa. Tämä sen vuoksi, että hädässä ei tarvitse etsiä oikeaa tavaraa kamalan romumäärän seasta. Näitä kannattaa kantaa erikseen C-kehällä pienessä pussissa/taskussa (BooBoo pouch). Siellä voi olla mm. laastaria, rakkolaastaria, päänsärkypillereitä ja vastaavia käsikauppalääkkeitä itsehoitoon.

Artikkelin toinen kirjoittaja, Hemmo Päiveröinen käyttää pehmustettua leveää taisteluvyötä, jossa on kompakti rip-off IFAK. Se on sijoitettu selän puolelle siten, että siihen pääsee käsiksi molemmilla käsillä. Lisäksi liivien takakyljessä/selässä vasemmalla puolella on rip-off IFAK-tasku jossa on täysi setti. Koska muiden on tarkoitus hoitaa sillä häntä, siihen ei tarvitse päästä itse käsiksi, vaan se voi olla sijoitettu muiden varusteiden ehdoilla, kunhan muut tunnistavat sen ja sisältö on yhdenmukainen joukon varustuksen kanssa.

Kiristyssiteen sijoittaminen

Kiristysside (TQ, Tourniquet) on nykyään yhdellä kädellä käytettävä ja kertakäyttöinen härpäke, joka pysäyttää verenvuodon. Sen paikka on sekä A- että B- kehillä. Mieluummin molemmissa useita. Markkinajohtajia ovat Combat Application Tourniquet (C.A.T.) ja SOF Tourniquet (SOF-T). Näitä molempia on Puolustusvoimillakin jaossa. Molemmat ovat toimivia, ja se kummasta tykkää on melko lailla mielipidekysymys. Kirjoittajista Mäenpää on valinnut CAT:n, koska sitä voi käyttää yhdellä kädellä. Mutta hän kantaa IFAK:ssa myös SOF-T:ia sen paremman tehon takia, jos yksi kiristysside ei saa vuotoa tyrehtymään.

Kiristyssiteen paikka on aina kompromissi. Tärkeintä on, että siihen pääsee käsiksi molemmilla käsillä ja kaikki kamat päällä. Toisekseen se olisi hyvä olla suojassa. Mutta koska kamojen järjestely on aina kompromissi, pitää tiedostaa uhat, mahdollisuudet ja riskit. Joskus 2012 Afganistanissa britit ottivat tavaksi kantaa A-kehän kiristyssidettä taistelupaidan vasemmassa kyynärtaskussa siten, että se lukittuu taskun velcro-pintaan. Tämä tapa on levinnyt myös monien suomalaisten ammattisotilaiden keskuuteen. Se onkin varsin toimiva, mutta miinuksena on se, että vasemmasta hihasta kiristyssidettä on käytännössä mahdoton saada vasemmalla kädellä, joten osa kantaa myös toista kiristyssidettä oikeassa hihassa. Hihasijoittelun ongelmana on myös se, että jos käsi ottaa kunnolla osumaa, sinne menee hiha, käsi ja kiristysside. Tämän vuoksi kiristyssiteitä on syytä olla useampi.

Toiset kantavat A-kehän kiristyssidettä erillisessä taskussa kiinnitettynä taisteluvyöhön tai varustevyöhön. Vaikka kiristysside kestää kyllä käyttöä, eikä sen tarvitse olla steriili, kannattaa miettiä taskun hankkimista, jottei side takerru joka paikkaan ja tarrapintaan ei eksy maastossa ryömiessä kaikki käpyä pienempi. Saatavilla on paljon erillaisia pikkutaskuja niin pysty- kun vaakatasossakin. Taskun kanteen kannattaa silloin merkitä esim ”TQ” tai +, jotta hädässä kiristysside löytyy.

B-kehään kuuluu ilman muuta toinen kiristysside tai kaksi. Jos B-kehällä on kaksi kiristyssidettä, toinen voi olla IFAK:ssa, mutta toisen tulee ehdottomasti olla helposti saatavilla yhdelläkin kädellä ja kummalla kädellä hyvänsä. Moni kiinnittää kiristyssiteen poikittain esim. bungee cordilla PC:n yläreunaan keskelle. PV:n taistelijan EA-sarjaan kuuluu tasku kiristyssiteelle, jota moni pitää M17-liivin tukikäden puoleisessa olkaimessa, mikä on hyvä paikka jos liikkuvuus riittää saada se siitä.

Mäenpäällä on mukana neljä kiristyssidettä. Kaksi niistä on A-kehällä (taistelupaidan hihassa ja bleeder pouchissa taisteluvyöllä) ja kaksi B-kehällä (liivissä keskellä ja ensiapupakkauksen sisällä. Päiveröinen kantaa kolmea. Yksi vyöllä, yksi liivissä ja yksi IFAKissa. Liivin kiristysside on sijoitettu erilliseen taskuun oikealla kiväärin lipastaskun vieressä siten, ettei se tule pistoolin vedon tielle.

Kultaiset säännöt

Tähän loppuun vielä tiivistetysti muutama tärkeä nyrkkisääntö:

• Voita taistelu ennen kun hoidat. Paras taisteluensiapu on tuliylivoima.
• Älä hoida avoimessa maastossa. Typerällä tekemisellä on kohta yhden sijaan kaksi haavoittunutta!
• Nyrkkisääntö ”One is none, two is one, three is two…” pätee myös ensiaputavaroissa!
• Käytä aina haavoittuneen omia välineitä. Et koskaan voi tietää milloin itse tarvitset omia itseesi.
• Asettele ensiapuvälineet varustukseen siten, että saat ne käsiisi kaikissa asennoissa ja molemmin käsin. Sopikaa yksikössänne, missä ensiapuvälineet kannetaan ja merkatkaa tasku näkyvästi, jotta auttamaan tullut kaveri löytää välineet.
• Osaa cABCD ja opettele käyttämään kiristyssidettä ja IFAK:n muita tavaroita esim. MPK:n TCCC-kursseilla.

Kirjoittajat

Majuri Mika Mäenpää on 20 vuotta jalkaväessä palvellut YE-majuri, jolla on kokemusta myös jalkaväkitehtävistä Afganistanista ja Afrikasta sekä taktiikan ja jalkaväen varusteiden kehittämisestä. Hän harrastaa mm. Crossfittiä ja ammuntaa, omaten SM-kultaa tarkka-ammunnassa ja on edustanut puolustusvoimia useissa tarkka-ammuntakisoissa ulkomailla.

Hemmo Päiveröinen työskentelee Varustelekalla Särmä TST- ja Terävä-brändien pääsuunnittelijana. Hemmo on myös toiminut toistakymmentä vuotta moninaisissa turvallisuustehtävissä Suomessa ja ulkomailla sekä työskennellyt 7 vuotta päätoimisena ase- ja turvallisuuskouluttajana. Hän on kouluttanut yli tuhatta ammattilaista ja harrastajaa sekä suorittanut yli 50 kansainvälistä turvallisuustoiminnan koulutusta Euroopassa ja Yhdysvalloissa.