Tarppi, tuo retkeilijän monikäyttöinen majoite ja suoja.
Kun puhutaan painon vähentämisestä retkeilytarvikkeiden saralla ilman, että kustannukset hyppäävät moninkertaisesti ylöspäin, laavukankaan eli tarpin voittanutta on vaikea löytää. Onnistuneeseen tarpin pystytykseen tarvitset vain tarppikankaan, kiiloja, narua sekä rakennelman muodosta riippuen puita tai vaellussauvat.
Tarppejahan on monen muotoisia, mutta yleisimmät ovat ehkä nelikulmaiset mallit joko neliönä tai vähän pidempänä nelikulmiona. Mutta näistä muodoltaan poikkeava perinteinen louekin on kokenut arvoisensa yleistymisen retkeilijöiden keskuudessa tällä vuosituhannella. Tässä artikkelissa paneudutaan kuitenkin tarkemmin nelikulmaisiin tarppeihin.
Uusinta uutta meidän tarppirintamalla edustaa M05-kuvioitu laavukankaamme.
Tarppi on paljon muutakin kuin pala kangasta: se taipuu mitä moninaisimpiin muotoihin yksinkertaisesta tuulensuojasta aina huvilatelttamaisiin rakennelmiin asti. Se on hyvin ilmastoitu, pakkautuu pieneen tilaan ja lisäksi painaa yleensä murto-osan tavan teltan painosta.
Laadukkaat tarppikankaat ovat nykyään vesipilariarvoiltaan aivan telttojen ulkokankaiden veroisia ja hyvin pystytettynä ne kestävät kohtuullisen huonojakin säitä. Toki perinteisemmätkin kankaat suojaavat suht hyvin sateelta, jos ne on vain pystytetty oikein.
Laavukankaissa on usein lenkkejä muuallakin kuin reunoissa muotoilun ja pingottamisen helpottamiseksi.
Yksinkertaisimman tuulensuojan tarpista saa ihan vain puiden väliin pystysuuntaisesti virittämällä, ja näin voidaan hyvin saada vaikka ruuanlaittohetkestä tai muuten pidemmästä tauosta miellyttävämpi.
Tuulensuojan voi toteuttaa myös niin, että osa tarpista muodostaa katon.
Ennen tarpin pystytystä on hyvä miettiä ainakin seuraavia asioita:
Kun olosuhteet ovat selvillä, on aika rakennella!
Niin sanottu A-muoto sopii Suomen vaihteleviin säihin ja hyvin viritettynä valuttaa vedet selästään äärimmäisen tehokkaasti. Se on myös ehkä helpoin malli aloittelijalle. Koska tällainen majoite on molemmista päistä avoin, kulkee ilma mukavan sujuvasti ja vähän kosteatkin tavarat kuivuvat lepäillessä, siis mikäli tuuli ei ole kova ja puhalla vettä tarpin päistä sisään.
DD 3x3 tarppi tavanomaisena A-mallina.
A-mallisen tarppimajoitteen harja toteutetaan erillisellä harjanarulla, jotta sadevesi ei valu narua pitkin sisään, ja kankaan kireyttä voi säätää monipuolisemmin. Harjanaru olisi hyvä saada kireälle, mikä asettaa narulle vaatimuksia: Dyneema on kestävää eikä veny, mutta solmut lipsuvat herkästi ja heikentävät sitä huomattavasti. Paracord on helpompaa käsitellä, mutta venyy. Valinta osuu yleensä jälkimmäiseen, venymät saa kuitenkin kiristeltyä jälkikäteen. Dyneeman kanssa kannattaa tutustua pleissaamiseen, mutta se on oma juttunsa.
DD 3x3 tarppi matalammalle viritettynä.
Tarpin kiinnittämiseksi harjanaruun sopivat erinomaisesti Prusik-lenkit ja karabiinihaat. Niiden avulla kankaan saa pingotettua harjanaruun ilman "lehmänselkää" ja sivut on sen jälkeen helpompi vetää särmään.Jos karbiinihakaa ei ole, voit solmia pätkän narua paalusolmulla tarpin kiinnityslenkkiin ja sitoa toisen pään harjanaruun telttasolmua hyödyntäen.
Yksinkertainen lenkki, Prusik-solmu sekä karabiinihaka.
Tarpin lenkkiin kiinnitetyn narun voi sitoa myös suoraan harjanaruun.
Mikäli halajat katsella tähtitaivasta pehmeissä vällyissä makoillessasi, on niin kutsuttu tacon muotoinen tarppi oiva seuralainen. Tässä tavassa toinen puoli tarpista kiilataan maahan maavaatteeksi ja toinen puoli toimii tuulensuojakatoksena. Tehokasta sadesuojaa tästä viritelmästä on turha toivoa. Maavaatteena toimiva puoli kuitenkin eristää makoiluvarusteet mukavasti multaisesta kosteudesta ja hieman avoinaisemman katoksen alla on hienoa tarkkailla tähtiä tai kesäistä yötöntä yötä.
Jos ilma on erityisen huono ja taivaalta vihmoo krokotiileja ja hirmuliskoja, saattaa tehdä mieli käpertyä hieman suojaisamman majoitteen varjoon. Tällaisena hetkenä tarpista voi taikoa jos jonkinlaisen tötterön, joko lattialla tai ilman. Vaihtoehtoja on kuin origamikirjassa, näistä yksinkertaisimpiin kuuluu hieman pahaenteisen kuuloinen "ruumispussi". Se on kuin matalalle viritetty A-malli, jossa tarppiin tulee yhden sijasta kaksi taitosta: kolmasosa on maavaatteena, keskimmäinen kolmannes yhtenä seinänä ja viimeinen kolmannes toisena seinänä.
Kun useamman sivun kiilaa maahan, on tuulensuoja aina parempi.
Mitään monimutkaisia rakennelmia ei kannata mennä huonolla säällä opettelemaan.
Kunhan kankaan vain muistaa pingottaa huolella, voi yleensä nauttia palauttavista lepohetkistä sateen tai tuiskun sen kummemmin koettelematta. Umpinaisissa rakenteissa saa tuulensuojaa myös tehokkaasti, kunhan avonaisen pään ymmärtää suunnata samanmyötäisesti tuulen suunnan kanssa.
Eräs kevyt ja kullanarvoinen niksi on ottaa aina retkelle mukaan jätesäkki: se ei paina juuri mitään, on täysin vedenpitävä, ja tarppimajoitetta käytettäessä sen voi vetää makuupussin jalkopään suojaksi.
Solmut ovat hitaita tehdä, vaikeita muistaa ja vaivalloisia purkaa, eikö? Kuka hyvänsä saa tehtyä pari umpisolmua ja avata ne puukolla. Solmuohjeiden ääressä saattaa iskeä runsaudenpula, joten kuten tarppimajoitteen mallin kohdalla, kannattaa aloittaa perusteista ja opetella niiden tekeminen sujuvaksi. Koska kyseessä ei ole solmuartikkeli, ei nyt mennä syvemmälle niiden hienouksiin, mutta tässä on kolme ehkä tärkeintä solmua.
Narun kiinnittäminen puun ympäri harjanarun aluksi tai tarpin purjerenkaaseen / narulenkkiin: Käytä paalusolmua (Bowline Knot). Tämä on purjehduksessa suosittu solmu, nopea solmia ja helppo myös purkaa myöhemmin.
Paalusolmu.
Narun toisen pään kiinnitys: Käytä ajomiehen kytkyä (Trucker's Hitch). Solmu ei ole lainkaan niin vaikea kuin norjalaiset popparit antavat ymmärtää. Tällä harjanarun saa pinkeäksi ja lisäksi solmu on helppo purkaa.
Narua pitkin säädettävä solmu esim. telttakiilojen ympäri kulkeville naruille ja tarpin kiinnittäminen harjanaruun: Käytä telttasolmua (Taut Line Hitch). Nopea tehdä, ei lipsu herkästi, ja nopea myös purkaa.
Narun sitominen lenkiksi sujuu keneltä vaan, mutta hienostelun nimissä tämän voi tehdä vaikka kalastajansolmulla.
Lenkiksi sidotun narun saa harjanaruun Prusik-solmulla. Ilmankin pärjää, mutta tämä on kiva lisä.
Solmujen opettelussa tyypillinen virhe on katsoa videolta mallia ja tehdä solmu 2-3 kertaa, kunnes se onnistuu. Sitten viikon päästä metsäreissulla manaillaan ja tehdään taas "joku vaan", mikä ehkä kestää yön, mutta viimeistään aamulla solmua purkaessa keksii ihan uudenlaisia kirosanoja.
Jos solmut haluaa todella oppia, harjoittelua pitää jatkaa niin pitkään kunnes solmu ei voi olla onnistumatta. Kodin suojassa ei ehkä tule ajatelleeksi, että sateen piiskatessa pimeässä metsässä nälkäistä rakentelijaa, kognitiiviset kyvyt eivät ole ihan täydessä terässä.
Pidä siis arkenakin mukana aina metrin verran narua, jotta voit harjoitella solmuja vaikka bussissa istuessasi tai muina hetkinä, jolloin yleensä katsotaan älypuhelimella jotain älytöntä.
Kuten alussa mainittiin, tarppeja löytyy jos jonkinlaisia. Yhden hengen tarpiksi riittää 2,5 x 2,5 m neliö juuri ja juuri, mutta 3 x 3 m tarpin alle mahdut mukavammin myös tavaroinesi. Kaveruksille ja pariskunnille kannattaa miettiä jo suoraan 4 x 4 m tarppia. Vaikka se on pinta-alaltaan pienen yksiön kokoinen, kannattaa mitoissa huomioida vähintään jonkinlainen seinä, ehkä myös pienen lipareen voi säästää maavaatteeksi.
Reissuissa on usein hyvä olla jonkinlaiset sadevaatteet mukana. Sadeviitta ei ole tällaiseksi huono, ja sillä voi täydentää laavuleiriä tai pärjäillä jopa pelkällä sadeviitalla! Tosin, vaikkapa OR WallCreeper on jo niin kehittynyt varuste, että sellaisen käyttö on melkein huijausta. Oli miten oli, meillä on sadeviitoista kenttämajoitteena oma juttunsa, lue!