Vaimo piti minua miehenä mutta tätä sovittaessani sekin,ainoa jäljellä oleva piirre katosi taivaan tuuliin. Karmea potta,niin karmea kuin vai voi olla,natsit lienee nauraneet räkästä böömiläisnaurua näitä tehdessään nahkahousujen lepattaessa pierujen säestämänä. Sanoisin kypäränvirkaa tavoittelevan rautakupin olevan se ainoa oikea viimeiseen mieheen käytettävä kapistus,ne aiemmat tosimiehet kun eivät tätä päähänsä huoli edes historiaa elävöittääkseen,sotahistoria kun on kuitenkin vakava aihe. Poikkeuksena edelliseen Sotiman asiakkaat,ne illan viimeiset saattavat tämän päähänsä huolia heistä kun ei ole enää löydy vastaankaan pistämään vaikka lienevätkin kaikkeen kykeneviä hurmahenkeä omaavia sankarpoikia. Mitäs keksisin negatiivista tästä henkilöä suojaamaan suunnitellusta hupipellistä,no jaa,saatu kuitenkin kolkutettua kypärän/pään malliin ja kun nykyaikana on vain hienoa komposiitti- ja aramidikypärää esillä niin punaisia kyttääviä aikoja kaipaaville tämä on mitä parhain suoja silloin kun valmistaudutaan kapitalistisen vastaiskun torjuntaan. Tätä kädessä pitäessä soi korvissa niin Maon puheet kuin euroopan kartan rajojen uusimisen rapina tai oikeestaan rytinä. Hyvä ostos sinänsä ellei ajattele suojaavansa itseään muulta kuin vaimon potkuilta ja keittiövälinesateen torjujana. Tilasin vielä parin ja nämä näyttävät olleen oikein käytössäkin eikä vain vartiomiehellä sillä sen verran naarmuja ja käytönjälkeä löytyy niin voi mainita tehneensä muutakin kuin vain taivastellut kylätarinoita. Ilman lommoja kuitenkin joten tyytyväinen ostoksiin. Tuoksut kumpuavat ja pesuhommia pitäisi tehdä.

Justiinsa sitä mitä odotinkin eli karupintainen potta. Käyttöönkin kypärä pääsi niskalihastreenissä.